Lue


AUTUAS SE, JOKA USKOO NÄKEMÄTTÄ

Epäilevä Tuomas

Joh.20:24-25. Mutta Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssansa, kun Jeesus tuli. Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: "Me näimme Herran." Mutta hän sanoi heille: "Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko."

Tuomas muistetaan tästä tapahtumasta, jossa Jeesus kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi opetuslapsille. Tuomas ei ollut heidän kanssaan eikä siten nähnyt Jeesusta. Koska hän ei itse ollut paikalla, ei hän voinut uskoa näin ihmeellistä ilmestymistä tapahtuneenkaan. Se ylitti Tuomaksen ymmärryskyvyn. Joskus joku ihminen kertoo innoissaan kokeneensa uskossaan jotain erikoista ja ihmeellistä. Hän on saanut kohdata Herran henkilökohtaisesti tavalla tai toisella. Ensimmäiseksi me saatamme epäillä kuulemaamme ja asettaa se kyseenalaiseksi. Näin etenin, jos meillä itsellämme ei ole vastaavaa kokemusta asioista. Me asetamme kertomuksen omien kokemustemme rajoihin ja niiden rajojen ylittäminen aiheuttaa epävarmuutta ja epäilystä. Me olemme uskomustemme vankeja ja kaikki yliluonnollinen saattaa jopa pelottaa. Toisaalta se voi myös saada järki-ihmisen ajattelemaan, että toinen on ”seonnut” tuon kummallisen uskonsa kanssa. Kiihkomielisyys tuomitaan helposti ihmisen tunnereaktioiksi ja jopa typeryydeksi.

Yliluonnollisen odotus ja kosketus jakaa ihmisiä. Se on uskovien keskelläkin näkyvä ilmiö. Seurakunnan keskellä odotetaan Herran kosketusta ja ihmeellisiä tekoja. Kun on saanut kokea Jeesuksen ilmestymisen, ei sitä voi unohtaa eikä siitä voi olla kertomatta.  Uskonkin, että sellainen kokemus, jonka kautta ihminen saa yhä lisääntyvää rakkautta Herraansa kohtaan tai kokee lohdutusta ja parantumista, on Herran vaikutusta. Herran teot eivät jätä ketään kylmäksi eikä niiden henkilökohtainen kokemusmaailma ehkä aukea toiselle ihmiselle koskaan. Jumala kohtaa meidät meidän oman tarpeemme ja tehtävämme mukaan ja johdattaa meidät niihin tilanteisiin, joissa hänen kirkkautensa tulee meille selväksi ja todelliseksi.

Konkreettinen kosketus

Tuomas halusi kokea konkreettisesti Herran todellisuuden. Hän halusi koskettaa Herraa ja tuntea hänet niin kuin toisetkin olivat saaneet kokea. Tuomakseen iski utelias kiinnostus ja halu samanlaiseen ihmeelliseen kohtaamiseen. On oikein hyvä etsiä Herraa ja haluta hänen kohtaamistaan. ”Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan”. Etsiessämme sydämestämme Herraa, meille on luvattu löytämisen ilo. Saamme kokea, että hän on kaikkien muiden kertomuksia ihmeellisempi.

Tuomas oli melko rohkea ja uhmakas epäuskossaan. "Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko." Rohkea ja kohtikäyvä vaatimus tuotti hedelmää ja Herra ilmestyi myös hänelle. Herra vastasi suoraan Tuomaksen suoraan pyyntöön. Aivan konkreettisesti sai Tuomas purkaa mielestänsä pois epäilyt ja tunnustaa Jeesuksen Jumaluuden ja oman tietämättömyytensä ja epäuskonsa suuruuden.

Joh.20:26-27. Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen."

Jeesus ilmestyy Tuomaalle ja nuhtelee häntä epäuskosta. Jeesuksen ilmestyminen osoitti suurta rakkautta epäilyjen kanssa kamppailevaa opetuslasta kohtaan. Jeesus osoitti huomiota juuri niihin asioihin, joita Tuomas oli maininnut kehoittamalla häntä pistämään kätensä kylkeen ja tuntemaan, että tämä on juuri se Jeesus, joka ristille naulittiin. Tämä oli todella yksityiskohtaista ja  henkilökohtaista kohtaamista ja rukouksiin vastaamista. Siihen kuitenkin sisältyy samalla pieni miekan pisto, kun Jeesus nuhtelee Tuomasta epäuskosta.

Minun Herrani ja minun Jumalani

Joh.20:28-29. Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!" Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"

Kun Jeesus ilmestyy Tuomaalle tämä avoimesti tunnustaa Jeesuksen olevan hänen Herransa ja Jumalansa. Vasta, kun saamme kokea ihmeellistä Herran läsnäoloa konkreettisesti uskomme Herran rakastavan juuri MINUA. Herran teko ja ilmestyminen saavat sen aikaan. Ihmisenäkin koemme olevamme arvokkaita ja erityisiä, jos joku erityisesti huomioi meitä. Jeesuksen erityishuomio saa meidän rakkautemme häntä kohtaan kukoistamaan.

1Joh.4:19. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.

Kun etsimme Herraa hän ilmestyy meille tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Kun kaipaamme ja odotamme Herraa, ei hän voi olla vastaamatta. Kokemus on jokaiselle aivan erityinen ja aivan erilainen, eikä sitä voi verrata toisen kokemukseen. Se on salaisuus sinun ja Herran kanssa. Se on kokemus, josta voit sanoa: ”minun Herrani ja minun Jumalani ilmestyi minulle tämän ja tämän asian kautta”. Tätä voimme kertoa toisille ja saada heidät epäilemään….. tai saada heidät kaipaamaan syvempää Herran kosketusta elämäänsä.

Uskominen näkemättä

Jeesus mainitsee autuaaksi ne, jotka uskovat näkemättä. Tämä vaatii sanan mukaan enemmän uskoa, kun näkeminen tai kokeminen. Tämän joutuu jokainen uskon vaeltaja huomaamaan ainakin niinä aikoina, jolloin Herra tuntuu piilottelevan elämässämme. Uskommeko silloinkin, kun ei tunnu miltään, kun elämä tuntuu kohtelevan meitä huonosti tai kun koemme valtavia vastoinkäymisiä toinen toisensa perään? Silloin epäilymme Jeesuksen rakkauteen herää viimeistään henkiin. Kun usko säilyy taisteluista huolimatta ja kun usko Jeesuksen ristin sovitukseen riittää meille, me saamme kokea uskomme kasvamista ja uskon voittoa epäuskosta.

Hepr.11:1. Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.

Meidän uskomme ei perustu tähän näkyväiseen aikaan tai näkyväisiin tilanteisiin, vaikka niiden kautta Herra juuri meille todistaakin monesti olemustaan ja tahtoaan. Meidän uskomme perustuu Jeesuksen sovitustyöhön ristillä. Me olemme saaneet syntimme anteeksi, ottaneet Jeesuksen vastaan sydämeemme ja saaneet Pyhän Hengen todistuksen siitä, että meidät on uudestisynnytetty elämään. Sen mukaan me ojentaudumme ja luotamme siihen, että kerran me näemme selvästi sen, mikä nyt on epäselvää. Pyhä Henki todistaa meissä, että meidän uskomme ei ole turha, vaan kerran se on vievä meidät rajan yli näkymättömään, jossa on valmistettu meille paikka Jeesuksen luona. Tuomas sai nähdä ja sitä kautta uskoa. Meidän autuutemme tulee uskosta näkymättömään, mutta samalla niin todelliseen Jeesukseen. Hän asuu meissä, meidän ruumissamme, meidän hengessämme ja koko olemuksessamme. Ihmiset saattavat vaatia näkemistä ja näyttämistä, mutta me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä ja se tuo meille turvan kaikkina aikoina ja kaikissa tilanteissa.

2Kor.5:6-7. Sentähden me aina olemme turvallisella mielellä ja tiedämme, että, niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, me olemme poissa Herrasta; sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.

Sari Ketola
12.02.2006




Pyhäinpäivä 10.11.2017
Muutto 22.10.2017
Aika ja hetki 28.08.2017
Kädet 19.06.2017
Rohkaisija 19.06.2017
Kesämaa 13.06.2017
Hiljenny 23.03.2017
Israelin kansan vaiheet 03.02.2017
Herramme 22.02.2016
Ystävyys 17.02.2016
Neitoselle 09.02.2016
Apua Uuteen Vuoteen 27.01.2016
Jouluna 2015 18.12.2015
Oi, mikä armo 25.11.2015
Adventti 20.11.2015
Herra saapuu 04.11.2015
Rakkaamme Jeesus 22.12.2013
Raamatun sanoma Synnistä 21.12.2013
Maailman valkeus kutsuu sinua… 09.05.2013
ALOITA UUSIVUOSI RUKOUKSELLA JA YLISTYKSELLÄ! 19.12.2012
Valoa, iloa ja hyvää mieltä! 09.10.2012
RENE LAULAJAINEN ALAJÄRVEN VAPAASEURAKUNNASSA 02.10.2012
Alajärven vapaaseurakunta jakaa soppaa 27.06.2012
Herätyksen avaimia 30.08.2011
Kuohuta Jumalallinen tuli sisälläsi! 29.01.2010
JUMALA ETSII IHMISTÄ 15.06.2009
TARVITSEMME JUMALAN HENKEÄ! 24.05.2009
VERIUHRI 04.02.2009
TURVAPAIKKA 19.05.2008
Jumala on voimamme 12.05.2008
HELLUNTAI VOIMA 05.05.2008
JEESUS ON TIE 28.04.2008
RUKOUS JA JUMALAN SANA 20.03.2008
MIKSI KASTE ON NIIN TÄRKEÄ, ETTÄ RAAMATTU KÄSKEE OTTAAMAAN SEN? 15.01.2008
MITEN SÄILYT USKOSSA ELÄMÄSI LOPPUUN SAAKKA? 09.01.2008
UUDESTISYNTYMINEN - MITÄ SE TARKOITTAA? 04.01.2008
MEIDÄN TULISI KASVAA KRISTUKSEN KALTAISIKSI / OSA2 03.12.2007
MEIDÄN TULISI KASVAA KRISTUKSEN KALTAISIKSI 16.11.2007
HILJAISUUDEN HUONE 16.10.2006
Baasanin härät 25.09.2006
Oikealla puolella 26.03.2006
AUTUAS SE, JOKA USKOO NÄKEMÄTTÄ 12.02.2006
TUO MAA, PÄÄLLÄ PILVIEN 15.12.2005
Anteeksianto ja siunaaminen 12.12.2005
HENGELLINEN IHMINEN 23.11.2005
TOSI ONNI! 20.11.2005
JUMALAN PELASTUKSEN NARU 21.10.2005
JUMALA VETÄÄ PUOLEENSA RAKKAUDELLAAN 30.09.2005
JUMALAN VARTIOPAIKALLA 26.08.2005
KANAANILAISEN NAISEN USKO 10.08.2005
Ihminen on Jumalan kirje 20.05.2005
AIKOJEN JA HETKIEN TIETÄMINEN 18.04.2005
Ristiin naulittuna 27.03.2005
Mooseksen rukous 21.03.2005
Taivaallinen kaupunki 27.02.2005
Keskeneräisenä Jumalan käytössä 04.02.2005
Johdatuksen etsimistä 01.02.2005