Lue


Vannominen ja vala

Hei. Kysyit, mitä mieltä olen siitä, kannattaisiko sinun vannoa sotilasvala vai antaa mieluummin sotilasvakuutus eli juhlallinen vakuutus. Vastaavan kysymyksen eteen ihmiset joutuvat myös, jos he joutuvat oikeuteen todistajiksi. Vannoako vala vai antaa juhlallinen vakuutus? Valan ja vakuutuksen sisältö on muuten aivan sama, mutta vala tehdään kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä (ja nimessä tai kautta), mutta vakuutus annetaan kunnian ja omantunnon (eli oman itsensä) kautta.

Aiemmin Suomessa vakuutuksen ovat saaneet vain uskontokuntiin kuulumattomat, mutta enää näin ei ole. Nykyään kuka tahansa voi valita kumman tahansa, joko valan tai juhlallisen vakuutuksen. Sotilasvakuutus usein annetaan valapäivänä pienemmässä tilaisuudessa aamupäivällä ja sotilasvala samana päivänä myöhemmin suuremmassa juhlatilaisuudessa. Monesti myös vakuutuksen antajat ovat suuressa massassa mukana, mutta eivät vain lausu valan sanoja. Kumman siis valita, valan vai vakuutuksen? Molemmathan ovat lupauksia ja sisällöltään Jumalaa lukuun ottamatta samoja.

Mitä VT opettaa vannomisesta?

Vanha testamentti varoittaa siitä, että jos vannomme valan Herran nimessä tai edessä, meillä on suuri velvollisuus se täyttää viipymättä. Jos lupaamme jotain Jumalalle hänen nimessään, vastuumme on suuri. Jo 10 käskyssä Jumala kieltää meitä lausumasta turhaan Herran nimeä (2. Moos. 20:7, 5. Moos. 5:11). Jos lausumme turhaan Herran nimen, Herra, Jumalamme, ei jätä rankaisematta meitä. Tämä vahvistetaan kummassakin 10 käskyn listassa.

Mooseksen aikana Herra sanoi israelilaisille myös, että jos vannomme väärin Herran nimessä, häpäisemme Jumalan nimen (3. Moos. 19:12). Jumalan omina emme tietenkään halua omalla toiminnallamme millään tavoin häpäistä Herramme nimeä vaan päinvastoin tuottaa kunniaa ja ylistystä Jumalallemme. Olemme silti hyvin heikkoja ja vajavaisia ihmisiä. Emme aina pysty pitämään sitä, mitä menemme lupaamaan. Monesti lupausten pitäminen täysin voi olla kovin vaikeaa, vaikka vilpitön halu siihen olisikin ja motiivit olisivat oikeat. Kaikessa meidän tulisi siis olla rehellisiä: tuntea vajavaisuutemme, mutta samalla myös pyrkiä tuottamaan kunniaa Jumalan nimelle.
Mooseksen laki osoittaa myös, että miehen tekemä lupaus, vala tai kieltäymys Herran edessä, on todella sitova ja peruuttamaton (4. Moos. 30:3). Sen mukaan on toimittava. Jumalan edessä ja nimessä tehtäviin lupauksiin, valoihin ja kieltäymyksiin on siis suhtauduttava hyvin suurella vakavuudella, koska ne ovat näin vahvasti sitovia.

Psalmit kehottavat meitä uhraamaan kiitosta Jumalalle, kunnioittamaan häntä ja täyttämään lupauksemme Korkeimmalle (Ps. 50:14, 50:23).

Vanhan testamentin aikana valan vannominen oli yleistä. Valalla haluttiin vahvistaa lupauksia ja sopimuksia. Selkeästi kuitenkin näemme läpi VT:n, että Jumala varoitti kansaansa, etteivät he tekisi valoja, joita eivät pysty pitämään tai jotka eivät tuottaisi kunniaa Jumalan nimelle. Jumala alleviivasi monessa kohdin, kuinka vakava asia valan vannominen on ja kuinka niiden tekeminen Herran edessä ja nimessä johtaa helposti siihen, että Herra joutuu meitä rankaisemaan. Emme saisi turhaan lausua Herran nimeä. Emme saisi tehdä Jumalan edessä ja nimessä sellaisia valoja, vannomisia ja kieltäymyksiä, joita saatamme myöhemmin katua.

Mitä Jeesus opetti vannomisesta?

Jeesuksen opetus valasta ja vannomisesta on hyvin selkeää: se ei riitä, ettemme tee väärää valaa ja että täytämme vannomamme valat Herralle. Sen sijaan Jeesus sanoo, ettei meidän tulisi vannoa lainkaan (Matt. 5:33-37). Jeesus listaa kolme yleistä suurta asiaa, joiden kautta UT:n aikana Lähi-idässä usein vannottiin: taivas, maa ja Jerusalem. Näiden kautta vannottiin myös usein jo VT:n aikana. Jeesus osoittaa, että nämäkin kolme asiaa liittyvät suoraan Jumalaan eikä niiden kautta tule vannoa. Näiden lisäksi Jeesus sanoo, ettei meidän tulisi vannoa myöskään päämme kautta, sillä emme pysty tekemään edes yhtä hiustamme valkoiseksi tai mustaksi. Olemme siis rajallisia ja vajavaisia, mutta Jumala, jonka edessä ja nimessä valan vannominen tapahtuu, on suuri, rajaton, ikuinen, kaikkivaltias, täydellinen, luotettava ja sanansa mittainen pyhä, voimallinen, pelottava, kiivas, oikeudenmukainen ja vanhurskas Jumala. Niinpä Jeesus kehottaa meitä välttämään kokonaan valan vannomista ja puhumaan vain totta. Jeesus kehottaa meitä olemaan rehellisiä ja sanomaan vain kyllä ja ei.

Toisaalla Jeesus nuhtelee kirjanoppineita ja fariseuksia siitä, että he kikkailivat valan vannomisessa. He vannoivat, mutta yrittivät kiertää valan voimaa monella konstilla. Jeesus osoittaa, että heidän logiikkansa ei toiminut ja että he olivat vastuussa vannomistaan valoista (Matt. 23:16-22). Jeesus osoittaa, että tässäkin kaikki valan vannomisen eri asioiden kautta viittaavat suoraan Jumalaan. Fariseukset ja kirjanoppineet eivät siis voineet paeta vastuutaan ja heidän opetuksensa olivat vääriä, ihmisten perinnäissääntöjä eikä totuutta.

Jeesus opetti, ettei meidän kannattaisi vannoa valoja lainkaan. Hän sen sijaan kehotti meitä puhumaan totta ja olemaan rehellisiä ja luotettavia. Jos lupaamme jotain, pitäkäämme se. Jos emme lupaa, meitä ei myöskään sido mikään.

Mitä muu UT opettaa vannomisesta?

Luukas (1:67-80), Apostolien teot (Ap.t. 2:30-40) ja Heprealaiskirje (Hepr. 3:9-4:16, 6:13-20) osoittavat, että Jumala on vannonut joissain pelastushistorian kannalta keskeisissä tilanteissa lupauksiensa, päätöstensä ja liittojensa takeeksi valan itsensä kautta. Jumala on sillä tahtonut osoittaa ihmisille, että kun hän jotain lupaa ja päättää, hän pitää myös sen. Vaikka olemme Jumalan seuraajia ja meidän tulee toimia Jumalan esimerkin mukaan, olemme kuitenkin vain ihmisiä. Jumala ei tee virheitä eikä epäonnistu; me olemme vajavaisia, heikkoja, virheitä tekeviä ja epäonnistuvia. Jumala vannoi itsensä kautta, koska mitään häntä suurempaa ei ollut eikä ole. Me emme voi vannoa Jumalan kautta, koska emme pysty kuitenkaan aina pitämään, mitä lupaamme. Lupaus ja vannominen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, kuten myös Hepr. osoitti selvästi. Jumala vannoi valan vielä lupauksen ja liiton lisäksi vahvistamaan sitä. Näin ihmiset tiesivät, että Jumala varmasti on luotettava ja pitää sanansa. Sen ajan ihmisillähän ei ollut vielä käytössä Raamattua, että he olisivat jo siitä nähneet, että Jumala todella on täysin luotettava ja sanansa aina pitävä. Niin Jumala siis vannoi. Meitä ei kuitenkaan UT missään tapauksessa kehota vannomaan, päinvastoin UT kieltää sen meiltä.

Jaakob, Jeesuksen velipuoli, alleviivaa sitä, ettemme saisi vannoa taivaan emmekä maan kautta, mutta emme mitään muutakaan valaa (Jaak. 5:12). Jaakob varoittaa, että joudumme tuomion alaisiksi, jos ”kyllä” ei tarkoita ”kyllä” ja jos ”ei” ei tarkoita ”ei”. Jaakob siis vahvistaa Jeesuksen ja koko muun UT:n opetuksen, että valaa emme saisi vannoa. Sen sijaan hän ei kiellä meitä tekemästä lupausta, mutta nimenomaan vala ja vannominen on asia, jota varoitetaan välttämään viimeiseen asti.

Johtopäätökset ja soveltaminen

Valan vannominen saattaa ihmisen valtavaan vastuuseen Jumalan edessä. Heikkoina ja syntisinä emme pysty yleensä valoja pitämään. Jos vannomme valan Jumalan edessä ja nimessä, häpäisemme Jumalan nimeä, ja siksi Jumala ei jätä rankaisematta meitä. Emme saisi turhaan lausua Herran nimeä. Emme saisi sotkea Jumalaa omiin lupauksiimme. Lupauksia ja vakuutuksia voimme tehdä, mutta valoja emme saisi vannoa.

Onko sitten sotilasvakuutus ja juhlallinen vakuutus kuitenkin vannomista oman pään kautta, jonka Jeesus myös kielsi? Onko siis lopulta eroa, että vannooko sotilasvalan vai että antaako juhlallisen sotilaan vakuutuksen? Onko eroa oikeudessa todistajana ollessa, vannooko valan Jumalan edessä vai antaako vain juhlallisen vakuutuksen kunnian ja omantunnon kautta? Raamatun opetus on erittäin selkeä. Vala ja lupaus ovat kaksi eri asiaa ja niillä on erilaiset seuraukset. Missään Raamattu ei kiellä meitä tekemästä lupauksia ja juhlallisia vakuutuksia, joista vastaamme vain kunnian ja omantuntomme kautta. Jos emme onnistu täyttämään juhlallista vakuutusta ja lupausta, menee vain meidän kunniamme ja omatuntomme syyttää meitä. Mutta jos vannomme valan Jumalan edessä ja nimessä, emmekä onnistu sitä täysin pitämään, olemme raskaasti vastuussa Jumalan edessä, häpäisemme Jumalan nimeä ja Jumala ei jätä rankaisematta meitä hänen nimensä turhaan lausumisesta.

Jos siis kysymys on, vala vai vakuutus, vastaus on mielestäni todella selkeä: Jos haluan toimia Raamatun ohjeiden mukaan, teen juhlallisen vakuutuksen ja lupauksen kunnian ja omantuntoni kautta, silloin en voi vannoa valaa. Koska olen uskova kristitty ja haluan elää oikein Raamatun mukaan, pyrin myös parhaani mukaan täyttämään sen, mitä lupaan ja vakuutan. Kannan siis vastuuni, olen rehellinen ja luotettava. Tuotan elämälläni ja toiminnallani kunniaa Jumalan nimelle. Näin haluan toimia ja näin Raamattu mielestäni selkeästi opettaa meitä elämään.

Siunausta sinulle ystäväni runsaasti Jeesuksen Kristuksen, Herramme, ihanassa ja ihmeellisessä nimessä!

Ps. Tämän uskon olevan Raamatun valossa Herramme arvokkaan nimen oikeaa käyttöä. :)

Miika Halonen
29.01.2015




Aika ja hetki 28.08.2017
Kädet 19.06.2017
Rohkaisija 19.06.2017
Kesämaa 13.06.2017
Hiljenny 23.03.2017
Israelin kansan vaiheet 03.02.2017
Herramme 22.02.2016
Ystävyys 17.02.2016
Neitoselle 09.02.2016
Apua Uuteen Vuoteen 27.01.2016
Jouluna 2015 18.12.2015
Oi, mikä armo 25.11.2015
Adventti 20.11.2015
Herra saapuu 04.11.2015
Ajatuksia 14.08.2015
Pyhän Hengen pilkka 05.05.2015
Jumalaa etsivä rukous ja tarttuva usko, terveisiä Kiponniemestä 15.04.2015
Mullistusten ja Jumalan valtakunnan läpimurtojen aika 01.04.2015
Vannominen ja vala 29.01.2015
Meillä on vastuu ihmisinä! Jumala antoi meille vallan, viisauden ja armon. 19.01.2015
Rakkaamme Jeesus 22.12.2013
Raamatun sanoma Synnistä 21.12.2013
Olemmeko luomisen vai evoluution tulosta? 12.11.2013
Keitä nuo säkkipukuiset todistajat ovat? (Ilm. 11:3-4) 09.09.2013
Miksi pitää kärsiä vaivaa kuin sotilas? (2. Tim. 2:3-6) 14.07.2013
Mikä ihmeen karitsa ja maito –juttu? (2. Moos. 34:26) 03.06.2013
Maailman valkeus kutsuu sinua… 09.05.2013
Tekeekö Jumala muka myös pahaa? (Job 2:7-10) 25.04.2013
Pitäisikö tässä vielä itsensäkin kieltää? (Matt. 16:24-25) 16.03.2013
Eikö mikään erota Jumalan rakkaudesta? (Room. 8:38-39) 26.02.2013
Mieskö saa määrätä kaapin paikan? (Ef. 5:21-33) 26.01.2013
Uskoko antaa rikkauden? (1. Tim. 6:6) 26.12.2012
ALOITA UUSIVUOSI RUKOUKSELLA JA YLISTYKSELLÄ! 19.12.2012
Valoa, iloa ja hyvää mieltä! 09.10.2012
RENE LAULAJAINEN ALAJÄRVEN VAPAASEURAKUNNASSA 02.10.2012
Alajärven vapaaseurakunta jakaa soppaa 27.06.2012
Herätyksen avaimia 30.08.2011
Kuohuta Jumalallinen tuli sisälläsi! 29.01.2010
JUMALA ETSII IHMISTÄ 15.06.2009
TARVITSEMME JUMALAN HENKEÄ! 24.05.2009
VERIUHRI 04.02.2009
TURVAPAIKKA 19.05.2008
Jumala on voimamme 12.05.2008
HELLUNTAI VOIMA 05.05.2008
JEESUS ON TIE 28.04.2008
RUKOUS JA JUMALAN SANA 20.03.2008
MIKSI KASTE ON NIIN TÄRKEÄ, ETTÄ RAAMATTU KÄSKEE OTTAAMAAN SEN? 15.01.2008
MITEN SÄILYT USKOSSA ELÄMÄSI LOPPUUN SAAKKA? 09.01.2008
UUDESTISYNTYMINEN - MITÄ SE TARKOITTAA? 04.01.2008
MEIDÄN TULISI KASVAA KRISTUKSEN KALTAISIKSI / OSA2 03.12.2007
MEIDÄN TULISI KASVAA KRISTUKSEN KALTAISIKSI 16.11.2007
HILJAISUUDEN HUONE 16.10.2006
Baasanin härät 25.09.2006
Oikealla puolella 26.03.2006
AUTUAS SE, JOKA USKOO NÄKEMÄTTÄ 12.02.2006
TUO MAA, PÄÄLLÄ PILVIEN 15.12.2005
Anteeksianto ja siunaaminen 12.12.2005
HENGELLINEN IHMINEN 23.11.2005
TOSI ONNI! 20.11.2005
JUMALAN PELASTUKSEN NARU 21.10.2005
JUMALA VETÄÄ PUOLEENSA RAKKAUDELLAAN 30.09.2005
JUMALAN VARTIOPAIKALLA 26.08.2005
KANAANILAISEN NAISEN USKO 10.08.2005
Ihminen on Jumalan kirje 20.05.2005
AIKOJEN JA HETKIEN TIETÄMINEN 18.04.2005
Ristiin naulittuna 27.03.2005
Mooseksen rukous 21.03.2005
Taivaallinen kaupunki 27.02.2005
Keskeneräisenä Jumalan käytössä 04.02.2005
Johdatuksen etsimistä 01.02.2005